Maratonille valmistautuminen

Liikunta virkistää usein raskaan työpäivän jälkeen ja tuo iloa niin arjen kuin juhlankin keskellä. Useimmille liikunta ja erityisesti juokseminen on harrastus, joka säilyttää mielen virkeänä, vartalon kunnossa ja ehkäisee samalla monia sairauksia. Monet jatkavat mukavaa ja hyvää tekevää juoksuharrastusta aina maratoniin asti.

Juoksemista voi opetella vaikka kevyesti hölkkäämällä tai juoksukoulussa, joita löytyy esimerkiksi verkosta. Netistä löytyy myös tietoa siitä, miten usein ja millä tavoin maratonille pitää valmistautua. Juoksemisessa varusteiden, kuten lenkkiasun tai kenkien merkki ei ole tärkeä, mutta oikeanlaiset varusteet tuovat harrastukseen iloa ja mukavuutta.

Säännöllisesti juoksemista harjoittelevan ja maratonille aikovan henkilön kengät ovat asuste, joiden valintaa kannattaa miettiä tarkkaan. Kenkien valintaan saattavat vaikuttaa muun muassa juoksijan kehon paino- ja rakenne sekä se alusta, jossa juoksutossuja pääsääntöisesti käytetään.

Lääkärin kanssa on syytä keskustella ennen maratonille aikomista, sillä jokin perussairaus, kuten sydän- ja verisuonisairaudet tai huomattava lihavuus estävät maratonille osallistumisen. Pahat hengitystieoireet ja astma ovat myös yksi tekijä, jolloin maratonille ei voi lähteä mukaan.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri on perehtynyt liikuntalääketieteeseen ja opastaa mielellään kaikkia maratonille tähtääviä. Verkosta löytyy myös paljon tietoa ja kokemusta kaikille heille, jotka mielivät joskus osallistua vaikkapa paljon suosiota saaneelle Joensuun maratonille. Maratonjuoksun suosio on viime vuosina entisestään lisääntynyt.

Tiivis harjoittelu

Maraton on 42 kilometriä pitkä kestävyysjuoksumatka, johon jokainen maratonille haluava asettaa oman henkilökohtaisen tavoitteensa ja laatii oman harjoitusohjelmansa. Joillekin maratonin suorittaminen on tavoite, jonka haluaa kerran elämässään toteuttaa ja toisille se on alku terveiden elämäntapojen noudattamiseen.

Maratonia harrastavalla erilaiset rasitusvammat saattavat olla yleisiä, joten harjoittelussa on hyvä noudattaa varovaisuutta. Käytännössä oman harjoitusohjelman pitää olla omalle itselle sopiva, niin ettei kudoksissa synny minkäänlaista tulehdustilaa, johon voi liittyä tulehdussolukkoa, lisääntynyttä verenkiertoa ja turvotusta rasituksen aiheuttamalla alueella. Luiden ja lihasten alueella voi esiintyä myös erilaisia kyhmyjä, jotka ovat peräisin rasitusvammoista.

Yleisiä ovat jalkaterä-, nilkka- ja polvivammat, joiden parantamiseen hyvää tekevät lepo, kylmähauteet ja erilaiset tulehduskipulääkkeet. Monipuolisen lihaskuntoharjoittelun, lämmittelyn ja venyttelyn avulla juoksija voi ehkäistä tehokkaasti monenlaisia liikunnasta syntyneitä rasitusvammoja.

Älä harjoittele sairaana tai toipilaana

Liikkuminen sairaana sisältää monia huomattavia riskejä, joten älä siis harjoittele ollessasi sairaana tai toipilaana. Harjoittelu sairaana voi lisätä muun muassa sydänlihastulehduksen ja muiden elimistöä kuormittavien sairauksien riskiä.

Vapaa-ajan aktiviteetit harjoittelun lomassa

Muista tavata ystäviäsi ja harrastaa harjoittelun lomassa. Ennen maratonille lähtöä voi keskittyä myös vaikkapa mielenkiintoisen elokuvan katseluun tai vaikkapa kasinopelien pelaamiseen. Viihdyttävää pelaamista nettikasinoilla tarjoavat Kolikkopelit, josta löytyy pelattavaa moneen makuun. Järkevä ja mukava rentoutuminen on aina tärkeää ennen maratonille osallistumista.

Ruokavalion merkitys

Liikuntaa harrastavan henkilön ruokavalion pitää olla terveellinen ja monipuolinen. Hiilihydraattien, rasvan ja proteiinien merkitys on tärkeä jaksamisen, terveenä pysymisen ja energian saannin kannalta. Suojaravintoaineista, kuten vitamiineista, hivenaineista, kalsiumista ja raudasta on hyvä huolehtia.

Nestetasapainosta huolehtiminen

Säännöllisesti liikkuvan pitää aina huolehtia nestetasapainostaan ja tarpeellisesta nesteen saannistaan. Urheilijan elimistö tarvitsee polttoaineenaan myös suoloja ja riittävästi energiaa sisältäviä juomia lämpö- ja nestetasapainon tyydyttämiseen. Sykemittari käyttöä suositellaan mittaamaan liikunnan tehoa ja kuormitusastetta.